Hieman venähti tämän viimeisen rutistuksen kanssa, mutta olkaapa hyvä.
Kuukausi meni kevyesti, joskin silloin tällöin pojan itkut ja surkuttelu koetteli minua, mutta niistä huolimatta pitäisin tämän isäkuukauden uudelleen. :) Mainittakoon ruokailujen olleen minulle vaikeimpia juttuja, koska minä turhauduin melko nopeasti, jos poika ei suostunut syömään minun laittamaani ruokaa. Näin jälkeenpäin sanottuna, että kyllä lapsi syö kun antaa aikaa hänelle. Tätä siis aion jatkossa työstää.
Muissa päivittäisissä asioissa pärjäsin mielestäni kiitettävästi. :)
Mitään syväanalyysiä en lähde tekemään, joten kiitän tässä vaiheessa lukijoita ja kommentoijia, kiitos! Kyselkää toki tuntemuksia, kun näette minua, niin yritän silloin rutistaa itsestäni jotain järkevää. :D
Palaamisiin! :)
Yksin kotona kaksin
maanantai 4. marraskuuta 2013
torstai 31. lokakuuta 2013
Terkkuja sairastuvalta
Niinhän siinä sitten kävi, että viimeisin rokote nosti oireet reilun viikon viiveellä. Pojalla oli pientä lämpöä eilen illalla ja yöllä oli noussut korkeammaksi, poika tuntui kuin kiukaankiveltä. Mittailtiin aamulla lukemaksi 38.8 pyllystä, joten voi kait tuota jo sanoa kuumeeksi.
Sairastelusta johtuen ollaan siis koko päivä lepäilty ja lääkitty, jotta pojan olisi parempi olla. Lisäksi olen parhaani yrittänyt nesteyttämisen suhteen. Hassua, että ruokailu on kumminkin onnistunut suhteellisen hyvin vaikka kuumetta on ollut.
Meitä on harmittanut, kun ei päästy tänään tutustumaan hoitopaikan meininkiin, mutta toivottavasti päästään vielä huomenna ennen maanantain koitosta.
Eipä täs muuta, paranemisia! :)
Sairastelusta johtuen ollaan siis koko päivä lepäilty ja lääkitty, jotta pojan olisi parempi olla. Lisäksi olen parhaani yrittänyt nesteyttämisen suhteen. Hassua, että ruokailu on kumminkin onnistunut suhteellisen hyvin vaikka kuumetta on ollut.
Meitä on harmittanut, kun ei päästy tänään tutustumaan hoitopaikan meininkiin, mutta toivottavasti päästään vielä huomenna ennen maanantain koitosta.
Eipä täs muuta, paranemisia! :)
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Ti-Ke
Eilinen tiistai oli melko perus päivä, joten päätin tietoisesti, että en kirjoita mitään. Lähinnä mainitsen meidän ruokailujen alkaneen ottaa taas alamäkea, kun ruoka ei tahdo pojalle maistua. Vain leipää ja muuta pikku sormin naposteltava menee alas. Ei lusikalla syötävät/syötettävät! :)
Tänään keskiviikkona käytiin jälleen tutustumassa hoitopaikkaan ja kaikki meni oikein hyvin. Poika väsähti ihan tyystin leikeissä, joten päätimme lähteä pyöräileen takaisin kotiin. Ei mennyt varmaan, kuin kaksi valotolpan väliä, niin poika oli untenmailla. En raaskinut poikaa herätellä, kun saavuttiin sisälle, joten sai luvan nukkua Croozerissa, kunnes heräsi about 45 min myöhemmin. Heräämisen jälkeen leikittiin hetki, ennen kuin syötiin lounas. Lounaan jälkeen vaihdettiin vaippa ja laitoin hänet vielä uudelleen nukkuun, koska silmissä näkyi pieni väsymys. Nukutusprosessi oli melko vaivalloista, kun poika aukoi kokoajan silmiään vaikka oli selvästi ihan rättiväsynyt. Mutta aika vei voiton ja hän nukahti noin 40 minuutin kuluessa.. :D
Nyt sitten odottelen tässä, että milloin herää... Jep, reilut 2 tuntia myöhemmin hän heräsi iloisena. Leikittiin jälleen hetki ja syötiin välipala. Sitten suuntasimme autolla kauppaan, koska olin lupautunut tekemään päivälliseksi kalakeittoa, jonka jopa ehdin tekemään ennen kuin vaimo palasi töistä ja kuntosalilta.
Loppuilta oli perushöttöä, eli faija läks salille jne jne.. :D
Olkoon tämä hymykuva korvauksena, kun en eilen kirjoittanut mitään:
Tänään keskiviikkona käytiin jälleen tutustumassa hoitopaikkaan ja kaikki meni oikein hyvin. Poika väsähti ihan tyystin leikeissä, joten päätimme lähteä pyöräileen takaisin kotiin. Ei mennyt varmaan, kuin kaksi valotolpan väliä, niin poika oli untenmailla. En raaskinut poikaa herätellä, kun saavuttiin sisälle, joten sai luvan nukkua Croozerissa, kunnes heräsi about 45 min myöhemmin. Heräämisen jälkeen leikittiin hetki, ennen kuin syötiin lounas. Lounaan jälkeen vaihdettiin vaippa ja laitoin hänet vielä uudelleen nukkuun, koska silmissä näkyi pieni väsymys. Nukutusprosessi oli melko vaivalloista, kun poika aukoi kokoajan silmiään vaikka oli selvästi ihan rättiväsynyt. Mutta aika vei voiton ja hän nukahti noin 40 minuutin kuluessa.. :D
Nyt sitten odottelen tässä, että milloin herää... Jep, reilut 2 tuntia myöhemmin hän heräsi iloisena. Leikittiin jälleen hetki ja syötiin välipala. Sitten suuntasimme autolla kauppaan, koska olin lupautunut tekemään päivälliseksi kalakeittoa, jonka jopa ehdin tekemään ennen kuin vaimo palasi töistä ja kuntosalilta.
Loppuilta oli perushöttöä, eli faija läks salille jne jne.. :D
Olkoon tämä hymykuva korvauksena, kun en eilen kirjoittanut mitään:
![]() |
| Välipalalla smoothiet maistuu tosi hyvältä. :) |
| Matkalla hoitopaikkaan. |
maanantai 28. lokakuuta 2013
Loppu lähenee
Tänään käytiin sitten aiemmin mainitsemassani dagiksessa. Henkilökunta vaikutti tosi ammattitaitoiselta ja miljöö oli kiva. Virikkeitä eli leluja oli paljon saatavilla ja sellaisia mitä poika ei ollut vielä koskaan edes nähnyt. Oli aika vaikea päästä lähtemään tutustumisreissulta kotiin, kun poika vain jatkoi ja jatkoi leikkejä... :D
Täytyy vielä tällä viikolla käydä pojun kanssa muutaman kerran tuolla, jotta ei olisi niin hirveää jättää viikonpäästä häntä sinne päivähoitoon.
Muuten päivä on mennyt tutuissa askareissa: päiväkoti -> kotiin -> postiin -> kauppaan -> kotiin... :D
Kokkailin tänään tällaista ihanuutta. Oli tosi maukasta ja tuntui jo ensimmäisestä lusikallisesta saakka terveelliseltä. Itse olisin laittanut vielä chiliä mausteeksi, mutta meni se tuollaisenaankin.
Ilta myöhäällä kerkesin vielä käydä herkistelemässä lihaksiakin. On tää tehokasta elämää, kun yhtään sekuntia ei jätetä käyttämättä.
Ps. vielä sananen otsikkosta, että viime viikolla tuulettelin jo, että jes! "Pääsen kohta duuniin", mutta kyllä tänään alkoi tuntumaan siltä, että harmi! "Tämä on kohta ohi" ja meidän pikkupallero menee hoitoon. Olisi kiva vielä olla kotona hänen kanssa! :)
Täytyy vielä tällä viikolla käydä pojun kanssa muutaman kerran tuolla, jotta ei olisi niin hirveää jättää viikonpäästä häntä sinne päivähoitoon.
Muuten päivä on mennyt tutuissa askareissa: päiväkoti -> kotiin -> postiin -> kauppaan -> kotiin... :D
Kokkailin tänään tällaista ihanuutta. Oli tosi maukasta ja tuntui jo ensimmäisestä lusikallisesta saakka terveelliseltä. Itse olisin laittanut vielä chiliä mausteeksi, mutta meni se tuollaisenaankin.
Ilta myöhäällä kerkesin vielä käydä herkistelemässä lihaksiakin. On tää tehokasta elämää, kun yhtään sekuntia ei jätetä käyttämättä.
Ps. vielä sananen otsikkosta, että viime viikolla tuulettelin jo, että jes! "Pääsen kohta duuniin", mutta kyllä tänään alkoi tuntumaan siltä, että harmi! "Tämä on kohta ohi" ja meidän pikkupallero menee hoitoon. Olisi kiva vielä olla kotona hänen kanssa! :)
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Resepti: kurpitsakeitto
Tässä aiemmin lupaamani resepti, jos se jotain sattuis kiinnostamaan. :D
Le recipé:
Valitse syvä ja iso teräskattila, johon mahtuu kaikki ainekset. Minä valitsin aseekseni Hackmanin viiden litran teräskattilan.
Lorauta ruokalusikallinen öljyä kattilalle ja aseta se levylle. Tipauta myös voinokare omien tottumuksien mukaan. Kun öljy ja voi on sulanut tasaiseksi nesteeksi, niin leikkaa pekoni vaikka saksilla kattilaan sopiviksi paloiksi ja ruskista ne. Tuon voin varmaan voisi skipata, kun sulaahan tuosta pekonistakin rasvaa öljyn sekaan.
Lisää ruskistuksen loppuvaiheilla kattilaan paloitellut valkosipulit ja anna niiden ottaa myös hieman väriä, mutta älä polta!
Lisää erissä kattilaan kuutioitu kurpitsa ja anna sen ruskistua/pehmentyä lämmössä. Kun kurpitsa on pehmennyt mielestäsi riittävästi noin 5-10 min ajan, niin lisää sokeri ja anna sulaa. Lopuksi lisää mausteet ja maito.
Anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 20 min ajan.
Soseuta keitto ja nauti heti esimerkiksi itsetehtyjen sämpylöiden kera. Ripottele annoslautaselle kurpitsansiemeniä, kuten allekirjoittanut teki. Soseutustahan ei vissiin ole pakko tehdä, jos tykkää sattumista ja saa kurpitsan hajoamaan riittävästi. Veikkaisin tuon auttavan hajoamista, jos kurpitsaa käyttää uunissa ennen valmistusta.
Pekonin voi korvata esimerkiksi ilmakuivatulla kinkulla, jota en suosittele soseuttamaan vaan laittamaan keiton pinnalle vasta annoslautaselle.
Resepti on peräisin aikalailla täältä ja täältä.
Le recipé:
- n. 1 kg kurpitsa
- 1 pkt pekonia
- n. 8 dl maitoa
- 1 rkl öljyä
- 25 g voita
- 1 kpl valkosipulia
- 1 rkl sokeria
- 1 tl suolaa
- 1/4 tl jauhettua muskottipähkinää
- mausteita oman maun mukaan: meidän lempparia on chilipippuriseos (Santa Maria Chili Explosion) ja perus mustapippuri.
Valitse syvä ja iso teräskattila, johon mahtuu kaikki ainekset. Minä valitsin aseekseni Hackmanin viiden litran teräskattilan.
Lorauta ruokalusikallinen öljyä kattilalle ja aseta se levylle. Tipauta myös voinokare omien tottumuksien mukaan. Kun öljy ja voi on sulanut tasaiseksi nesteeksi, niin leikkaa pekoni vaikka saksilla kattilaan sopiviksi paloiksi ja ruskista ne. Tuon voin varmaan voisi skipata, kun sulaahan tuosta pekonistakin rasvaa öljyn sekaan.
Lisää ruskistuksen loppuvaiheilla kattilaan paloitellut valkosipulit ja anna niiden ottaa myös hieman väriä, mutta älä polta!
Lisää erissä kattilaan kuutioitu kurpitsa ja anna sen ruskistua/pehmentyä lämmössä. Kun kurpitsa on pehmennyt mielestäsi riittävästi noin 5-10 min ajan, niin lisää sokeri ja anna sulaa. Lopuksi lisää mausteet ja maito.
Anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 20 min ajan.
Soseuta keitto ja nauti heti esimerkiksi itsetehtyjen sämpylöiden kera. Ripottele annoslautaselle kurpitsansiemeniä, kuten allekirjoittanut teki. Soseutustahan ei vissiin ole pakko tehdä, jos tykkää sattumista ja saa kurpitsan hajoamaan riittävästi. Veikkaisin tuon auttavan hajoamista, jos kurpitsaa käyttää uunissa ennen valmistusta.
Pekonin voi korvata esimerkiksi ilmakuivatulla kinkulla, jota en suosittele soseuttamaan vaan laittamaan keiton pinnalle vasta annoslautaselle.
Resepti on peräisin aikalailla täältä ja täältä.
Tällaisina aikoina
Unohtuu tämä bloggaaminen vallan, kun on takana muutama viikko ja edessä se viimeinen. Lisäksi ollaan pojan kanssa diggailtu mm. tätä, joten siitä myös otsikko.
Ollaan huomattu, että hän tykkää ylipaljon musiikista ja hän tunnistaakin jo sanan musiikki, tanssia.. Aina tulee hymyä ja moovseja, kun mainitsee nämä maagiset sanat. Huippua sanon minä! Täytyy alkaa tarkkailla, että kiinnostuuko instrumenteistakin. Muita lemppariartisteja ovat mm. Avicii ja Ellie Goulding... :D
Perjantai oli kokonaisuudessaan oululaisittain sanottuna 'ihan ok' päivä. Käytiin kyläilemässä H & S luona. Poika tutki ja hajotti paikkoja, mutta oltiin myös launtaina tervetulleita kylään, joten ei saatu porttikieltoa pienen huligaanin vuoksi! :D
Ollaan huomattu, että hän tykkää ylipaljon musiikista ja hän tunnistaakin jo sanan musiikki, tanssia.. Aina tulee hymyä ja moovseja, kun mainitsee nämä maagiset sanat. Huippua sanon minä! Täytyy alkaa tarkkailla, että kiinnostuuko instrumenteistakin. Muita lemppariartisteja ovat mm. Avicii ja Ellie Goulding... :D
Perjantai oli kokonaisuudessaan oululaisittain sanottuna 'ihan ok' päivä. Käytiin kyläilemässä H & S luona. Poika tutki ja hajotti paikkoja, mutta oltiin myös launtaina tervetulleita kylään, joten ei saatu porttikieltoa pienen huligaanin vuoksi! :D
torstai 24. lokakuuta 2013
Tralalala torstai
Täällä taas, mutta en valittamassa tällä kertaa. :)
Päivä on ollut kiva, tosin sen verran valitan, että kelit edelleen sitä tasoa, jotta emme lähteneet ulos vaunuilemaan. Päätin kylläkin puolentoista päivän mittaisen koti karanteenimme ja läksimme autolla kartsalle. Tyyräsimme ittemme Limingantullin Prismaan, jonne otimme vauhtia Linnanmaan kautta. Oli kiva päästä autoilemaan, vaikka ajellaankin vielä toistaiseksi tuolla Ooppelilla.
Pojan kanssa ollaan kotona katsottu musiikkivideoita Voice Tv:ltä, sillä hän tykkää katsoa niitä ja tanssia tv-tasoa vasten nojaten. :D Normileikkejä siis sekä kilpaa konttaamista, niistä meidän päivät on tehty. Ruokailut on mennyt tänään heikommin, kun ei ole tahtonut mikään oikein maistua. Lähinnä vain pelleillyt ruoalla.
Loppuilta ennen kuntosalia meni pikaruoan laitossa, eli kalkkunakiusaus tulille ja nälkäisenä odottamaan. Ehkä juniori tykkää kiusauksesta...
Huomenna kyllä ulostaudumme, jotta ei aivan mökkihöperöiksi tulla.
Tuossapa nuo kuulumiset tältä päivää. Tuntuu kyllä, että jotain repäisevää pitäisi vielä tehdä ennenkuin tää isäkuukausi lakkaa. Oon vissiin vähän hitaasti syttyvä! :D
Ps. Ainiin vaimo antoi pojan maistaa kahvia ja nyt poika roikkuu kahvimukissa, jos sellaisesta erehtyy juomaan hänen lähettyvillä. Taitaa tulla kahvihiiri, kuten meistäkin.
Päivä on ollut kiva, tosin sen verran valitan, että kelit edelleen sitä tasoa, jotta emme lähteneet ulos vaunuilemaan. Päätin kylläkin puolentoista päivän mittaisen koti karanteenimme ja läksimme autolla kartsalle. Tyyräsimme ittemme Limingantullin Prismaan, jonne otimme vauhtia Linnanmaan kautta. Oli kiva päästä autoilemaan, vaikka ajellaankin vielä toistaiseksi tuolla Ooppelilla.
Pojan kanssa ollaan kotona katsottu musiikkivideoita Voice Tv:ltä, sillä hän tykkää katsoa niitä ja tanssia tv-tasoa vasten nojaten. :D Normileikkejä siis sekä kilpaa konttaamista, niistä meidän päivät on tehty. Ruokailut on mennyt tänään heikommin, kun ei ole tahtonut mikään oikein maistua. Lähinnä vain pelleillyt ruoalla.
Loppuilta ennen kuntosalia meni pikaruoan laitossa, eli kalkkunakiusaus tulille ja nälkäisenä odottamaan. Ehkä juniori tykkää kiusauksesta...
Huomenna kyllä ulostaudumme, jotta ei aivan mökkihöperöiksi tulla.
Tuossapa nuo kuulumiset tältä päivää. Tuntuu kyllä, että jotain repäisevää pitäisi vielä tehdä ennenkuin tää isäkuukausi lakkaa. Oon vissiin vähän hitaasti syttyvä! :D
Ps. Ainiin vaimo antoi pojan maistaa kahvia ja nyt poika roikkuu kahvimukissa, jos sellaisesta erehtyy juomaan hänen lähettyvillä. Taitaa tulla kahvihiiri, kuten meistäkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
